Jotain kulunutta, kimaltavaa ja tuunattua…

Minusta ajan patinoimat, enemmän tai vähemmät kuluneet tavarat ja huonekalut ovat usein tosi nättejä. Niillä saa kivasti särmää vaikkapa esimerkiksi meidän muuten melko pitkälti Ikean tuotteilla sisustettuun kotiin.

Usein niillä tavaroilla on joku tarina, joka kasvattaa niiden ”persoonaa”. Esimerkkinä meiltä löytyvä entinen räjähdelaatikko, nykyinen sohvapöytä. Laatikossa on aikoinaan kuljetettu dynamiittia, kun tehtiin tietä mieheni isän kotipaikalle Nilsiään. Mieheni muistaa lapsena istuskelleensa tuvassa samaisen laatikon päällä, silloin laatikko toimi uunin sytykkeiden säilytyspaikkana. Ja pari kesää sitten laatikosta tuli meille sohvapöytä. Laatikko naulattiin umpeen ja päälle tilasin lasilevyn.

Vanhasta räjähdelaatikosta sohvapöydäksi.

Toinen aarteeni on mummini vanha kapiokirstu. Se on tehty vuonna 1947. Sain sen aikoinaan mummilta  ihasteltuani sitä mökillä useina kesinä. Jossain vaiheessa mietin, että olisin entisöinyt sen (asiantuntijalla), mutta tulin onneksi toisiin aatoksiin. Se on kaunis juuri tuollaisena, kuluneena ja rapistuneena.

Mummin kapiokirstu.

 

Koska kaikki ei voi olla pelkkää Ikeaa ja vanhaa kulunutta, täytyy mielestäni lisätä mukaan vähän blingblingiä ja tuunattua. 🙂

Etsin pitkään jonkinlaista blingbling verhoa, kunnes se käveli vastaani eräässä sisustuskaupassa. Ensin se roikkui meillä ikkunassa, mutta muutettuamme se löysi paikkansa portaiden yläpäästä ns. tilanjakajana. Kaverinaan sillä on Ikean lipaston päällä tarjotin, johon olen laittanut tuunattuja käpyjä, kiviä, ”timantteja”, vanhan ruosteisen avaimen ja  tuommoisen oksapalleroisen. Vähän siis kaikkea sekaisin.

Lisää jotain vanhaa kodistamme löytyy mm. kiikun ja matkalaukun muodossa. Kiikku on myöskin peräisin mieheni isän kotipaikalta. Se on verhoiltu uudestaan muutama vuosi sitten, alkuperäinen tekonahka oli myös punaista. Matkalaukun ostin työkaveriltani ja se on minusta kertakaikkisen ihana.

Blingblingiä, vanha kiikku ja matkalaukku.

Olohuoneen kolmas seinämä onkin ehkä mielestäni parhaiten onnistunut sekoitukseni kulunutta, kimaltavaa, tuunattua, eri tekstuureja ja erilaisia valoja. Tiiliseinän karkea pinta yhdistettynä puhtaan- ja kuluneen valkoiseen on itseasiassa aika raikas. Peili tuo mukavasti luonnonvaloa ja mausteena sitten noita muita jo lueteltuja… Sivupöydällä onkin vuoden aikojen mukaan vaihtuva lajitelma kaikkea, tässä siis vielä kesä-asussa.

Olohuone.

Ostin rautakaupasta näitä vanhoja peruna tms. laatikoita, koska halusin tehdä niistä hyllyt saunan pukuhuoneeseen. Koska laatikot olivat vähän turhan syviä, niistä sahattiin ylin kerros pois. Näin saatiinkin sitten hyllyt kahteen paikkaan, pukuhuoneeseen ja parvekkeelle.

Yhdestä laatikosta kahdeksi hyllyksi.

Ainahan tavaralle ei tarvitse tehdä mitään, se on juuri täydellinen sellaisenaan. Tämä sähkökaapelikela toimii pöytänä terassilla. Tarpeen mukaan se saattaa saada tuunausta tulevina kesinä. Saa nähdä!

Kaapelikelapöytä.