Uusi ihastus – Viaminnet Sulka

Olen jo jonkin aikaa törmäillyt Viaminnetin Sulka-koruihin. Niitä putkahtelee silmiini milloin netistä, milloin naistenlehdistä, telkkarista, blogeista ja erilaisista mainoksista. Sen verran herkullisista koruista on kyse, että asiasta oli pakko ottaa vähän enemmän selvää.

 

Viaminnetin korut on tehty pohjoismaisesta poron- ja lampaannahasta sekä italiailaisesta naudan- ja vuohennahasta. Korut on suunnitellut Minna Muhonen ja ne on käsintehty Helsingissä.

 

Mahtavaa koruissa on myös se, että materiaalin hukkakäyttö on minimoitu. Korut leikataan nahasta niin, että jäljelle jäänyt nahka voidaan jatkokäyttää muihin Viaminnetin asusteisiin, kuten alla Saaran päällä olevaan ihanaan Stoolaan.

 

Viaminnet ammentaa pohjoisen elämäntyylistä ja puhtaasta luonnosta. Tutustuttuani yrityksen syntytarinaan www-sivuilla, olen vain entistä innostuneempi tuotteista. Kun oma polku ja kutsumus ovat löytyneet, niitä tulisi seurata. Viaminnetillä onkin mahtava slogan, ”Show your feathers!”

Ei vain ole kovin helppoa päättää haluaisiko sitä Petit Feathers Feathersit vai Fabulous Feathersit vai sittenkin jotkut toiset. Minkä jälkeen joutuukin pohtimaan sitä mikä olisi paras valinta  mahtavasta värivalikoimasta… Ah, niin kauniita ovat nämä! Kannattaa tutustua.

 

Kaikki kuvat olen tällä kertaa lainannut Viaminnetin www ja Facebook-sivuilta.

 

Kun tonttuovi lähtee lapasesta…

Se on tämän joulun must have -juttu, Instagramista ja Pinterestistä löytyy tsiljoonia kuvia ja versioita. Se on TONTTUOVI! Ja minunkin piti saada sellainen.

Aloitin katselemalla kuvia Pinterestistä ja ajattelin alkuun toteuttaa oven pahvisena. Hetken päästä luovuin ajatuksesta, sillä halusin oven kolmiulotteisena, niin että sen pystyy avaamaan. Niinpä päädyin tilaamaan oven ja muutamia tarvikkeita nukkekotitarvikekaupasta.

Ovi saapui, mutta se oli liian hieno ja kiiltävä. Marssin siis askartelukauppaan hakemaan apua. Ostin kalkkimaalia ja samalla reissulla mukaan tarttui myös jäätelötikkuja, tekolunta ja softista sekä pikkuinen lapio ja ja ja…

 

Huomautettakoon tässä välissä, että mallailtuani pikkuista ovea keittiöömme, totesin että nyt jos koskaan ne kaakelit on maalattava! Joten oli myös marsittava rautakauppaan. Kaakelit muuttuivat harmaiksi ja silikonit puuttuvat vielä, siksi on vielä hieman keskeneräisen näköistä. Pöytälevyjen vaihto tehdään toivottavasti pian.

Halusin pitää oven salaperäisenä lapsille, joten askartelin illalla kun he olivat menneet nukkumaan. Maalasin oven ja lapion. Sitten suunnittelin aidan ja maalasin senkin. Postilaatikkoon ja pariin muuhunkin kohtaan piti tietysti laittaa vähän blingiä. Ja koska oven voi avata, se tarvitsi ovinupin sekä tietysti näkymän sisätiloihin. Kuusi, kettu ja lumilyhdyt löytyivät vanhoista joulukoristeista.

 

 

 

Huh! Nyt tonttuovi ja sen pihapiiri ovat valmiita. Mutta tiedän, että tonttu varmasti puuhaa joulukuun aikana kaikenlaista, joten pihalla voi tapahtua melkein mitä vain. Esimerkiksi itsenäisyyspäivänä sillä oli Suomen lippu salossa. Tänään piipahdin askartelukaupassa hakemassa tarvikkeita uusiin lisäyksiin…

Mukavaa joulun odotusta! ❤

 

 

Parhaat farkut ikinä!

Farkut on usein melko hankalat ostaa. Pitää olla sopivan väriset, pitää istua pepusta, lahkeiden tulee olla sopivan mittaiset, vyötärön tarpeeksi korkea, materiaalin laadukas ja mukava… Speksejä riittää.

Minulle löytyi täydelliset farkut menneellä viikolla. Merkki on Para Mi ja farkkuni ovat mallistosta Fit Celine. Se tunne, kun tuntuu ettei olisi farkkuja jalassa ollenkaan! Nämä ovat todella mukavat ja pehmeät jalassa. Hillitysti kulutettu pesu (used dark) on siisti mutta silti trendikäs. Wau! Näitä mulle kaikissa mahdollisissa väreissä ja kuoseissa, kiitos.

Para Mi on hollantilainen housumerkki. Heidän housujensa tärkeimpiä tekijöitä ovat istuvuus, mukavuus ja korkea laatu. Slogan  ”look and feel one size smaller” on ihan täyttä totta.

Kuva Para Mi:n www-sivuilta.

Kuopiossa näitä saa Muoti Piasta!

Syksyn värejä

Lokakuu alkoi jo, syksy on siis todellakin tullut. Rakastan aurinkoisia syyspäiviä, jolloin puut loistavat kirkkaissa väreissään.

Syksyn väriloistoa aiemmilta vuosilta.

Harmillista kyllä tänä vuonna, ainakin täällä Kuopiossa, syksyn väriloisto on jäänyt minusta jotenkin vaisuksi. Enimmäkseen on ollut vain sakeaa sumua, harmautta ja vesitihkua. Niistä ei ihan saa samanlaisia fiiliksiä kuin auringonpaisteesta.

Harmautta voi tietysti torjua vasta-iskulla! Mikäpä piristäisi paremmin harmauden keskellä, kuin kotiovea koristavat kauniit ja värikkäät asetelmat. Vai mitä olette mieltä sisareni tekemistä asetelmista näissä kuvissa? Aivan ihania ja niin pirtsakoita!

 

Vuosi sitten syksyllä sain itsekin aikaiseksi kivoja asetelmia. Etenkin nuo kaalit ja marjat ovat minusta tosi kivoja.

 

Ja onneksi on Pinterest! Sieltä löytyy syksyn värejä, tunnelmaa ja omenoiden tuoksua. Kuvakollaaseja onkin taas tullut tehtyä useita. Tässä muutama, olkaapa hyvät!

Reissunainen, osa 2

Matkustimme Pietariin perjantaina bussilla ja linja-autossa todella oli tunnelmaa… Matka kesti seitsemisen tuntia. Majoituimme hotelli Moskovaan, joka on valtavan kokoinen hotelli Nevski prospektin (pääkatu) päässä. Hotellin käytävät olivat satojen metrien pituisia!

Oma huoneeni oli perustasoa, mutta ystäväni sai pikkuisen paremman huoneen seitsemännestä kerroksesta, josta oli huikea näköala Neva-joelle.

 

Lauantai aamu valkeni Pietarissa kauniin aurinkoisena. Sää siis suosi kiertoajelua ja kaupunkiin tutustumista. Bussimme kiersi ympäri keskustaa, enkä meinannut uskoa  kauniiden rakennusten määrää. Toinen käsittämätön juttu oli oppaidemme tietomäärä, Julialla ja Raimolla (Neva Tours Oy) riitti valtavasti faktaa ja tarinoita.

 

Kiertoajelun puolessa välissä piipahdimme matkamuistomyymälään. Tuskin olimme ehtineet astua ulos bussista, kun eteemme kannettiin tarjotinkaupalla vodkaa ja likööriä. No, pitihän sitä maistaa lasillinen, maassa maan tavalla, eikös niin… Valitettavasti kuvaaminen myymälän sisällä oli kielletty, mutta sanottakoon että tuliaisiksi seurueellamme lähti mm. Fabergé munia, maatuskoita, huiveja ja turkiksia.

 

Valitettavasti aikatauluumme eivät mahtuneet vierailut monessa mielenkiintoisessa paikassa, mutta Iisakin kirkon sentään tsekkasimme. Oppaamme Julia kertoi mm. kuinka Iisakin kirkon pylväät on aikanaan pystytetty ja kuinka katon maalaukset on tehty. Uskomattomia juttuja kaikki!

 

Lauantai iltana lähdimme sitten vielä jokilaiva-risteilylle. Nevan varrella oleviin rakennuksiin syttyvät iltaisin miljoonat valot ja näky on mykistävä.

 

Laivalla oli erittäin vauhdikasta ja mukaansa tempaava ohjelmaa! Esiintyjät olivat todella taitavia laulajia ja tanssijoita. Myös seurueemme jäsenet pääsivät testaamaan tanssi- ja soittotaitojaan. Uskotte varmaan, että meteli paatissamme oli korvia huumaava! Ruoka sitä vastoin ei ollut kummoista, mutta kaipa senkin puutteen kompensoi ystävämme vodka…

 

Risteilyn jälkeen palasimme hotellille ja seurasimme Pietarin kuhinaa aitiopaikalta, ystäväni hotellihuoneen ikkunalaudalta.

 

Pietarin reissu oli mahtava kokemus! Jos tilaisuus tulee, lähden varmasti uudestaan. Aikaa kaupungin tutkimiseen kannattaa kuitenkin varata useampi päivä.

 

Reissunainen, osa 1

Käväisin viime viikolla Helsingissä työreissulla. Kahteen päivään sisältyi niin kokousta, hotelli miljöötä kuin mahtava show’kin.

Kokoustimme Hakaniemessä Paasitornissa ja majoituimme viereisessä Scandic Paasissa. Tuttuja paikkoja molemmat jo ennestään, mutta nyt kiinnitin erityistä huomiota…tadaa! Kauniisiin yksityiskohtiin.

Paasitorni on kaunis vanha rakennus. Sen suunnitteli Karl Lindahl ja se valmistui Helsingin Työväentaloksi vuonna 1908. Talossa on lukemattomia portaita ja ikkunoita. Minä ihastuin juuri niihin sekä kauniiseen sisäpihaan. Jälleen kerran myös sisustuksen yksityiskohdat viehättivät.

Scandic Paasi valmistui Paasitornin yhteyteen viitisen vuotta sitten. Hotellin tyylissä ja sisustuksessa on onnistuneesti säilytetty menneiden aikojen henki. Hotelli on täysin moderni ja täynnä hauskoja yksityiskohtia, mutta ehdottomasti vanhaa arkkitehtuuria kunnioittaen.

Illalla pääsimme nauttimaan Casino Helsingin Show & Dinner ilotulituksesta. Illan esityksenä oli viime keväänä ohjelmistossa ollut Tribute to Queen, joka oli aivan huikea show! Ja aivan huikea oli myös Freddietä esittänyt Kimmo Blom! Tunnelma räjähti käsiin jo heti ensimmäisistä tahdeista, eikä päättynyt kuin vasta pakotettuna ”we want more”-huutomyrskyn ja encoren jälkeen. Jos show’ta vielä esitetään jossain, suosittelen ehdottomasti varaamaan liput!
Homma toimi Casinolla hyvin ja erikseen on mainittava, että ruoka oli valtavan hyvää. Siis todella – NAM!

 

Perjantaina, kun työt oli tehty, olikin sitten huvin aika. Matkani jatkui Pietariin. Siitä seuraavassa postauksessa.

Gusto Runin – viiniä ja tapaksia

Viime viikonloppuna ehdin piipahtaa Gusto Runin viini- ja tapasravintolassa. Ravintola sijaitsee Kuopion satamassa vanhassa Lignell & Piispasen myllyssä.

Rakennus on ollut minusta aina kaunis. Sen ihanasti rapistuneet punatiiliseinät huokuvat vanhaa aikaa. Rakennukset on rakennettu vuosina 1883 ja 1891.

Selvisikin mm. että julkisivun yksityiskohdat, kuten rakennuksen historiasta kertovat valkealla maalatut suuret mainokset, kuuluvat rakennuksen säilytettävään detaljointiin.

 

Ravintola oli yllättävänkin iso ja tunnelma kaikin puolin mukava. Tykkäsin ravintolan sisustuksesta, sillä siinä oli yhdistelty italialaisella twistillä uutta, vanhaa, rosoista, kimaltavaa ja yllättävää. Myös ravintolan valaistus oli  tyyliin sopiva. 

Täällä varmasti tulee piipahdettua toistekin, sillä viinikin oli oikein hyvää! Kannattaa vierailla.

 

 

Minä rakastan kynttilöitä!

Nyt kun syksyn illat on jo pimenneet, saa taas polttaa kynttilöitä. Ihania ihania kynttilöitä, isoja ja pieniä, monenlaisissa kipoissa ja kupeissa, lyhdyissä ja rykelmissä. Harva se viikonloppu meidän kotona palaa kolmisenkymmentä kynttilää illassa.

 

Olohuoneessamme ei juuri käytetä kattovaloja, sillä rakastan hämyistä tunnelmaa, jonka kynttilät luovat. Usein istuskelenkin sohvalla ja vain ihastelen kynttilämertani.

Tykkään myös kovasti rakennella asetelmia kynttilöistä ja kaikenlaisista tyyliin sopivista tavaroista, kuten kivistä, oksista ja mistä milloinkin.

 

Yhtenä päivänä tuhlasin aikaani Sokoksen ja Carlsonin sisustusosastoilla. Ja mitäpä muuta katselinkaan, kuin lyhtyjä, kynttiläkippoja ja kynttilöitä.  Raaskisikohan sitä luopua joistain vanhoista, jotta voisi hankkia uusia… Katsokaa miten nättejä juttuja löysin!

Tässä yllä Sokoksen tarjontaa. Huomioni vangitsivat ensimmäiseksi kivat peilipintaiset tuikkukipot ja tarjottimet (vas. yläkulma). Paljon on myös metallinhohtovärejä, muodikasta kuparia, ruusukultaa ja hopeaa. Aivan ihania minusta olivat nuo kivien näköiset kynttilät, mutta raaskisikohan niitä kuitenkaan polttaa?! Myös perinteistä rouheampaa maalaisromantiikkaa löytyy.

Nämä taas löytyivät Carlsonilta. Tarjolla on lyhtyjä ihan joka koossa ja muodossa. Tuo pyöreä lyhty on mielestäni jotenkin sympaattinen (vas. alakulma). Metallinhohtovärejä, niin lyhdyissä kuin kynttilöissäkin, on paljon myös Carlsonin hyllyillä.

Tuntuvia kuvia

Olen aika koukussa Pinterestiin. Sieltä löytyy vaikka mitä silmäkarkkia tällaiselle visualistille ja kauneuden bongaajalle. Minun mielestäni kuva usein kertoo fiilikset paremmin kuin mitkään sanat.

Viime kevät talvella tallensin Pinterestistä kuvia joiden aihetta en rajannut sen kummemmin. Riitti kun kuva TUNTUI minusta hyvältä.

Nyt kun katson niitä kuvia, huomaan että haluan kuvata samanlaisia. Ainakin aurinkoisina syyspäivinä sekä syyslomareissulla ryhdyn varmasti siis kuvaushommiin…

Alla muutamia Pinterestin kuvia teidänkin iloksenne, toivottavasti ne tuntuvat hyvältä 🙂

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaunis kesä

Lopuillaan oleva kesä ei kelien puolesta ollut kovin huikea, mutta kaikenlaista kaunista osui kuitenkin silmään. Tässäpä muutama kuva kauniista kesästäni.

 

Olemme jo vuosia ihastelleet ilta auringon maalaamaa maisemaa kesämökin saunan ikkunasta.  Siitä onkin sitten tullut joka vuotinen perinne, aina pitää ottaa kuva ”saunan ikkunasta”. Kaunista mielenrauhaa.

Saunan ikkuna.

Kesälomapäivä mökillä, pilvien leikkiä taivaalla.

Pilvien leikkiä.

Piipahdin kesälomalla myös lapsuuden kesämaisemissa, isovanhempieni mökillä.

Kauniisti ajan patinoima lapsuusajan rantasauna.

Pinkillä kuistilla pelattiin ukin ja serkkujen kanssa mm. korttia. Siellä on nyt tallessa aarteita menneiltä vuosilta.

Pinkin kuistin aarteita.

Tykkään sisustaa ja stailata. Parvekkeen ”Terapia lounge” rakennettiin jo viime kesäksi, mutta siellä on viihdytty todella hyvin myös tänä kesänä, satoi tai paistoi, etenkin kun satoi.. 🙂

Terapia lounge.

Kaunotar Alma, kohta 11-vuotias rottweilerimme rakastaa köllötellä pehmeissä paikoissa. Terapia loungen pedin lisäksi se saa nousta terassin sohvalle. Ja mikäpä siinä on viettää lokoisaa eläkeläisen elämää!

Alma The Great!

 

 

 

 

 

 

Kuka on Eeva?

Hei!

Olen vajaa neljäkymppinen nainen Itä-Suomesta. Perheeseeni kuuluu mieheni, kaksostyttäremme ja koiramme.

Nautin kauniista asioista. Intohimojani ovat mm. tyyli, vaatteet, kauneus, sisustus, stailaus, somistus, juhlien järjestäminen ja kauniiden asioiden bongaus.

Kauneutta on monenlaista. Eevan elämää kertoo kauniista asioista Eevan elämässä.

FB: https://www.facebook.com/eevanelamaa/

IG: https://www.instagram.com/p/BYsjKsHAM2E/