Pariisin tuulia, osa 2

– Kaupallinen yhteistyö / Muoti Pia –

Piipahdin jälleen Muoti Piassa, sillä Kauppias kertoi loppujenkin Pariisin pakettien saapuneen. Samalla pääsin kokeilemaan myös sitä viimeksi mieleen jäänyttä mekkoa… Arvelin ennakkoon ettei malli sopisi minulle, mutta väärässä olin.  Sehän oli aivan ihana!

Sormet syyhyten sovittelin myös pehmoisia blingbling ponchoja. Niiden värivaihtoehdoista löytyy jokaiselle mieleinen, tai useampi.

Vasemmalla vaaleanpunainen blingbling poncho ja oikealla ihana pussitasku-mekko.

Jostain syystä silmiini tarttuu aina kaikki kimaltava. Niinpä nytkin. Jälkeenpäin kuvia käsitellessäni huomasin, että melkein kaikessa mitä olin kuvannut oli blingiä. Mutta mitäpä tuosta, sellainen minä olen.

Yllä bling ponchojen värivaihtoehtoja ja alla ihania bling tähtineuleita.

Hempeiden värien lisäksi löytyi mustaa. Näissä nahkasomisteisissa housuissa ja bling-pantteri kuosisessa puserossa ei taatusti jää huomaamatta.

Blingiä, pantteria ja nahkasomisteita.

Olen huomannut, että mustakin kevenee kummasti, kun siihen lisätään esimerkiksi pitsiä, kimallusta tai jos pinta vaikkapa hieman kiiltää.

Neuletakin kuvio tuo mieleeni miljoonakaupungin valot. Jykeviä saapikkaita taas pehmentää ihanasti varren yllättävä pitsi. Kauppiaan päällä oleva musta nahkamaisesta materiaalista valmistettu jakku vetoketjusomisteineen oli yksinkertaisesti kaunis.

Blingiä, pitsiä ja vetoketjusomisteita.

Ja vielä lisää blingiä! Tuo laukku on taas sitä ”pakko saada”-osastoa. En voi luvata että pystyn vastustamaan sitä. Pariisista oli myös tullut hurjan paljon kauniita huiveja, ihanilla erilaisilla kuoseilla, blingillä varustettuna tai ilman. Niistä ja näistä Chanel-vaikutteisista tikkitakeista saakin herkullisia yhdistelmiä. Suosittelen kokeilemaan!

Eat glitter for breakfast and shine all day!

Blingiä ja Chanel-vaikutteita.

 

 

Pariisin tuulia, osa 1

– Kaupallinen yhteistyö / Muoti Pia –

Ystäväni Kauppias kävi pari viikkoa sitten Pariisissa hankintamatkalla. Aiemmin tällä viikolla saapuivat ensimmäiset paketit ja eilen ehdin viimein niitä ihastelemaan.

 

Kylläpä olikin tullut kauniita yläosia. Ihania värejä, blingiä siellä täällä ja tyyliltään jälleen jotain vähän erilaista. Voi olisinpa voinut ottaa kaikki!

 

Myös muutamia tunikoita ja mekkoja oli saapunut. Niitä en valitettavasti tällä kertaa ehtinyt kokeilla, joten on ehdottomasti palattava takaisin.

On kuitenkin syytä pitää kiirettä, sillä näitä tuotteita ei ole montaa kappaletta, osaa vain yksi.

Kaikeksi onneksi lisää Pariisin paketteja on vielä tulossa, joten tulemme palaamaan Pariisin tuulahduksiin… 🙂

Jotain kulunutta, kimaltavaa ja tuunattua…

Minusta ajan patinoimat, enemmän tai vähemmät kuluneet tavarat ja huonekalut ovat usein tosi nättejä. Niillä saa kivasti särmää vaikkapa esimerkiksi meidän muuten melko pitkälti Ikean tuotteilla sisustettuun kotiin.

Usein niillä tavaroilla on joku tarina, joka kasvattaa niiden ”persoonaa”. Esimerkkinä meiltä löytyvä entinen räjähdelaatikko, nykyinen sohvapöytä. Laatikossa on aikoinaan kuljetettu dynamiittia, kun tehtiin tietä mieheni isän kotipaikalle Nilsiään. Mieheni muistaa lapsena istuskelleensa tuvassa samaisen laatikon päällä, silloin laatikko toimi uunin sytykkeiden säilytyspaikkana. Ja pari kesää sitten laatikosta tuli meille sohvapöytä. Laatikko naulattiin umpeen ja päälle tilasin lasilevyn.

Vanhasta räjähdelaatikosta sohvapöydäksi.

Toinen aarteeni on mummini vanha kapiokirstu. Se on tehty vuonna 1947. Sain sen aikoinaan mummilta  ihasteltuani sitä mökillä useina kesinä. Jossain vaiheessa mietin, että olisin entisöinyt sen (asiantuntijalla), mutta tulin onneksi toisiin aatoksiin. Se on kaunis juuri tuollaisena, kuluneena ja rapistuneena.

Mummin kapiokirstu.

 

Koska kaikki ei voi olla pelkkää Ikeaa ja vanhaa kulunutta, täytyy mielestäni lisätä mukaan vähän blingblingiä ja tuunattua. 🙂

Etsin pitkään jonkinlaista blingbling verhoa, kunnes se käveli vastaani eräässä sisustuskaupassa. Ensin se roikkui meillä ikkunassa, mutta muutettuamme se löysi paikkansa portaiden yläpäästä ns. tilanjakajana. Kaverinaan sillä on Ikean lipaston päällä tarjotin, johon olen laittanut tuunattuja käpyjä, kiviä, ”timantteja”, vanhan ruosteisen avaimen ja  tuommoisen oksapalleroisen. Vähän siis kaikkea sekaisin.

Lisää jotain vanhaa kodistamme löytyy mm. kiikun ja matkalaukun muodossa. Kiikku on myöskin peräisin mieheni isän kotipaikalta. Se on verhoiltu uudestaan muutama vuosi sitten, alkuperäinen tekonahka oli myös punaista. Matkalaukun ostin työkaveriltani ja se on minusta kertakaikkisen ihana.

Blingblingiä, vanha kiikku ja matkalaukku.

Olohuoneen kolmas seinämä onkin ehkä mielestäni parhaiten onnistunut sekoitukseni kulunutta, kimaltavaa, tuunattua, eri tekstuureja ja erilaisia valoja. Tiiliseinän karkea pinta yhdistettynä puhtaan- ja kuluneen valkoiseen on itseasiassa aika raikas. Peili tuo mukavasti luonnonvaloa ja mausteena sitten noita muita jo lueteltuja… Sivupöydällä onkin vuoden aikojen mukaan vaihtuva lajitelma kaikkea, tässä siis vielä kesä-asussa.

Olohuone.

Ostin rautakaupasta näitä vanhoja peruna tms. laatikoita, koska halusin tehdä niistä hyllyt saunan pukuhuoneeseen. Koska laatikot olivat vähän turhan syviä, niistä sahattiin ylin kerros pois. Näin saatiinkin sitten hyllyt kahteen paikkaan, pukuhuoneeseen ja parvekkeelle.

Yhdestä laatikosta kahdeksi hyllyksi.

Ainahan tavaralle ei tarvitse tehdä mitään, se on juuri täydellinen sellaisenaan. Tämä sähkökaapelikela toimii pöytänä terassilla. Tarpeen mukaan se saattaa saada tuunausta tulevina kesinä. Saa nähdä!

Kaapelikelapöytä.