Kivilinna keskellä Kuopiota

Jonkin aikaa sitten kokoustin Kuopiolaisessa ravintolassa Isä Camillossa. Kivilinnamainen rakennus on alkujaan valmistunut Suomen Pankin käyttöön ja nykyisin se on suojelukohde. Ravintolana se on toiminut vuodesta 1998.

Muutama vuosi sitten ravintola remontoitiin uudemman kerran ja huomasin, että sen miljöö kosketti minua erityisesti. Sisustuksessa oli kivasti yhdistelty niitä minulle mieluisia elementtejä, eli uutta, vanhaa, kiiltävää ja rosoista.

Valoilla on suuri merkitys sisustuksessa ja täällä valoa oli käytetty mielestäni onnistuneesti korostamaan yksityiskohtia. Myös taidolla sijoitetut peilit heijastivat tosi kivasti sekä luonnon- että lamppujen valoa.

Jos Tunnelma Isä Camillossa oli lämmin ja tunnelmallinen. Tänne on tultava viettämään iltaa joskus pitkän kaavan mukaan.

p.s. Camillon kesäterassi on tosi kiva myös. Ensi kesää odotellessa.. 🥂

Rantahiekkaa ja valkoinen kylä

Vielä toinenkin postaus samaisesta syysloma reissusta Fuengirolaan.

Vietimme useana päivänä aikaa rannalla ja rantakaduilla. Lapset keräsivät simpukoita ja kauniita kiviä. On melkoisen nautinnollista vain harhailla pitkin veden rajaa ja bongailla kaikkea kivaa! Rantakatujen putiikeista taas tarttui monenlaista mukaan, sillä hinnat olivat hyvinkin edullisia.

Sunnuntaina vierailimme Mijaksen valkoisessa kylässä. Alkuun ihmettelimme aaseja, kuuntelimme niiden äänekästä ”hirnuntaa” ja äimistelimme paikan kauneutta.

Sitten hyppäsimmekin hevoskärryn kyytiin ja saimme pikaisen kierroksen kaupungin läpi. Jalkauduttuamme alkoi, shoppailun lomassa, ruokapaikan etsintä. Syötyämme, shoppailtuamme lisää ja jälleen syötyämme lisää palasimme tyytyväisinä vuokrahuvilallemme. Suosittelen piipahtamaan Mijaksen kylässä, mikäli lomailet Fugessa. Kylän tutkimiseen kannattaa ehdottomasti varata aikaa koko päivä.

Ja niin se sitten tämäkin ihana reissu loppui aikanaan. Haikein mielin katson näitä lentokoneesta napattuja viimeisiä kuvia aamuauringon hyväilemistä rannoista. Tykkäsin! Ehkäpä vielä palaamme.

 

Eräs aamukävely

Olimme syyslomalla Fuengirolassa. Ensimmäisenä aamuna lähdimme kävelylle La Sierrezuelan rinteiden mutkaisille kaduille. Voi miten kaunista siellä olikaan! Aivan ihania portteja ja aitoja, sekä rakennuksia ja kasveja. Voitte uskoa, että kamerani lauloi… 🙂

Yleisilme oli toki ränsistyneempi kuin Suomessa, mutta jotenkin kauniisti patinoituneena kuitenkin. Ainakin suurimmaksi osaksi. Eihän voi tietää mitä kaikkea kasvit peittivät.

Ihania yksityiskohtia minusta olivat koristeelliset rautaiset portit, joita oli lähes jokaisessa pihassa.

Ja sitten ne appelsiinipuut. Kylmän pohjolan asukille on ihmeellistä, että luonnon D-vitamiinia saa suoraan omasta pihasta tai kotikadun varrelta.

Parhaat farkut ikinä!

Farkut on usein melko hankalat ostaa. Pitää olla sopivan väriset, pitää istua pepusta, lahkeiden tulee olla sopivan mittaiset, vyötärön tarpeeksi korkea, materiaalin laadukas ja mukava… Speksejä riittää.

Minulle löytyi täydelliset farkut menneellä viikolla. Merkki on Para Mi ja farkkuni ovat mallistosta Fit Celine. Se tunne, kun tuntuu ettei olisi farkkuja jalassa ollenkaan! Nämä ovat todella mukavat ja pehmeät jalassa. Hillitysti kulutettu pesu (used dark) on siisti mutta silti trendikäs. Wau! Näitä mulle kaikissa mahdollisissa väreissä ja kuoseissa, kiitos.

Para Mi on hollantilainen housumerkki. Heidän housujensa tärkeimpiä tekijöitä ovat istuvuus, mukavuus ja korkea laatu. Slogan  ”look and feel one size smaller” on ihan täyttä totta.

Kuva Para Mi:n www-sivuilta.

Kuopiossa näitä saa Muoti Piasta!

Syksyn värejä

Lokakuu alkoi jo, syksy on siis todellakin tullut. Rakastan aurinkoisia syyspäiviä, jolloin puut loistavat kirkkaissa väreissään.

Syksyn väriloistoa aiemmilta vuosilta.

Harmillista kyllä tänä vuonna, ainakin täällä Kuopiossa, syksyn väriloisto on jäänyt minusta jotenkin vaisuksi. Enimmäkseen on ollut vain sakeaa sumua, harmautta ja vesitihkua. Niistä ei ihan saa samanlaisia fiiliksiä kuin auringonpaisteesta.

Harmautta voi tietysti torjua vasta-iskulla! Mikäpä piristäisi paremmin harmauden keskellä, kuin kotiovea koristavat kauniit ja värikkäät asetelmat. Vai mitä olette mieltä sisareni tekemistä asetelmista näissä kuvissa? Aivan ihania ja niin pirtsakoita!

 

Vuosi sitten syksyllä sain itsekin aikaiseksi kivoja asetelmia. Etenkin nuo kaalit ja marjat ovat minusta tosi kivoja.

 

Ja onneksi on Pinterest! Sieltä löytyy syksyn värejä, tunnelmaa ja omenoiden tuoksua. Kuvakollaaseja onkin taas tullut tehtyä useita. Tässä muutama, olkaapa hyvät!

Reissunainen, osa 2

Matkustimme Pietariin perjantaina bussilla ja linja-autossa todella oli tunnelmaa… Matka kesti seitsemisen tuntia. Majoituimme hotelli Moskovaan, joka on valtavan kokoinen hotelli Nevski prospektin (pääkatu) päässä. Hotellin käytävät olivat satojen metrien pituisia!

Oma huoneeni oli perustasoa, mutta ystäväni sai pikkuisen paremman huoneen seitsemännestä kerroksesta, josta oli huikea näköala Neva-joelle.

 

Lauantai aamu valkeni Pietarissa kauniin aurinkoisena. Sää siis suosi kiertoajelua ja kaupunkiin tutustumista. Bussimme kiersi ympäri keskustaa, enkä meinannut uskoa  kauniiden rakennusten määrää. Toinen käsittämätön juttu oli oppaidemme tietomäärä, Julialla ja Raimolla (Neva Tours Oy) riitti valtavasti faktaa ja tarinoita.

 

Kiertoajelun puolessa välissä piipahdimme matkamuistomyymälään. Tuskin olimme ehtineet astua ulos bussista, kun eteemme kannettiin tarjotinkaupalla vodkaa ja likööriä. No, pitihän sitä maistaa lasillinen, maassa maan tavalla, eikös niin… Valitettavasti kuvaaminen myymälän sisällä oli kielletty, mutta sanottakoon että tuliaisiksi seurueellamme lähti mm. Fabergé munia, maatuskoita, huiveja ja turkiksia.

 

Valitettavasti aikatauluumme eivät mahtuneet vierailut monessa mielenkiintoisessa paikassa, mutta Iisakin kirkon sentään tsekkasimme. Oppaamme Julia kertoi mm. kuinka Iisakin kirkon pylväät on aikanaan pystytetty ja kuinka katon maalaukset on tehty. Uskomattomia juttuja kaikki!

 

Lauantai iltana lähdimme sitten vielä jokilaiva-risteilylle. Nevan varrella oleviin rakennuksiin syttyvät iltaisin miljoonat valot ja näky on mykistävä.

 

Laivalla oli erittäin vauhdikasta ja mukaansa tempaava ohjelmaa! Esiintyjät olivat todella taitavia laulajia ja tanssijoita. Myös seurueemme jäsenet pääsivät testaamaan tanssi- ja soittotaitojaan. Uskotte varmaan, että meteli paatissamme oli korvia huumaava! Ruoka sitä vastoin ei ollut kummoista, mutta kaipa senkin puutteen kompensoi ystävämme vodka…

 

Risteilyn jälkeen palasimme hotellille ja seurasimme Pietarin kuhinaa aitiopaikalta, ystäväni hotellihuoneen ikkunalaudalta.

 

Pietarin reissu oli mahtava kokemus! Jos tilaisuus tulee, lähden varmasti uudestaan. Aikaa kaupungin tutkimiseen kannattaa kuitenkin varata useampi päivä.

 

Reissunainen, osa 1

Käväisin viime viikolla Helsingissä työreissulla. Kahteen päivään sisältyi niin kokousta, hotelli miljöötä kuin mahtava show’kin.

Kokoustimme Hakaniemessä Paasitornissa ja majoituimme viereisessä Scandic Paasissa. Tuttuja paikkoja molemmat jo ennestään, mutta nyt kiinnitin erityistä huomiota…tadaa! Kauniisiin yksityiskohtiin.

Paasitorni on kaunis vanha rakennus. Sen suunnitteli Karl Lindahl ja se valmistui Helsingin Työväentaloksi vuonna 1908. Talossa on lukemattomia portaita ja ikkunoita. Minä ihastuin juuri niihin sekä kauniiseen sisäpihaan. Jälleen kerran myös sisustuksen yksityiskohdat viehättivät.

Scandic Paasi valmistui Paasitornin yhteyteen viitisen vuotta sitten. Hotellin tyylissä ja sisustuksessa on onnistuneesti säilytetty menneiden aikojen henki. Hotelli on täysin moderni ja täynnä hauskoja yksityiskohtia, mutta ehdottomasti vanhaa arkkitehtuuria kunnioittaen.

Illalla pääsimme nauttimaan Casino Helsingin Show & Dinner ilotulituksesta. Illan esityksenä oli viime keväänä ohjelmistossa ollut Tribute to Queen, joka oli aivan huikea show! Ja aivan huikea oli myös Freddietä esittänyt Kimmo Blom! Tunnelma räjähti käsiin jo heti ensimmäisistä tahdeista, eikä päättynyt kuin vasta pakotettuna ”we want more”-huutomyrskyn ja encoren jälkeen. Jos show’ta vielä esitetään jossain, suosittelen ehdottomasti varaamaan liput!
Homma toimi Casinolla hyvin ja erikseen on mainittava, että ruoka oli valtavan hyvää. Siis todella – NAM!

 

Perjantaina, kun työt oli tehty, olikin sitten huvin aika. Matkani jatkui Pietariin. Siitä seuraavassa postauksessa.

Gusto Runin – viiniä ja tapaksia

Viime viikonloppuna ehdin piipahtaa Gusto Runin viini- ja tapasravintolassa. Ravintola sijaitsee Kuopion satamassa vanhassa Lignell & Piispasen myllyssä.

Rakennus on ollut minusta aina kaunis. Sen ihanasti rapistuneet punatiiliseinät huokuvat vanhaa aikaa. Rakennukset on rakennettu vuosina 1883 ja 1891.

Selvisikin mm. että julkisivun yksityiskohdat, kuten rakennuksen historiasta kertovat valkealla maalatut suuret mainokset, kuuluvat rakennuksen säilytettävään detaljointiin.

 

Ravintola oli yllättävänkin iso ja tunnelma kaikin puolin mukava. Tykkäsin ravintolan sisustuksesta, sillä siinä oli yhdistelty italialaisella twistillä uutta, vanhaa, rosoista, kimaltavaa ja yllättävää. Myös ravintolan valaistus oli  tyyliin sopiva. 

Täällä varmasti tulee piipahdettua toistekin, sillä viinikin oli oikein hyvää! Kannattaa vierailla.

 

 

Pariisin tuulia, osa 2

– Kaupallinen yhteistyö / Muoti Pia –

Piipahdin jälleen Muoti Piassa, sillä Kauppias kertoi loppujenkin Pariisin pakettien saapuneen. Samalla pääsin kokeilemaan myös sitä viimeksi mieleen jäänyttä mekkoa… Arvelin ennakkoon ettei malli sopisi minulle, mutta väärässä olin.  Sehän oli aivan ihana!

Sormet syyhyten sovittelin myös pehmoisia blingbling ponchoja. Niiden värivaihtoehdoista löytyy jokaiselle mieleinen, tai useampi.

Vasemmalla vaaleanpunainen blingbling poncho ja oikealla ihana pussitasku-mekko.

Jostain syystä silmiini tarttuu aina kaikki kimaltava. Niinpä nytkin. Jälkeenpäin kuvia käsitellessäni huomasin, että melkein kaikessa mitä olin kuvannut oli blingiä. Mutta mitäpä tuosta, sellainen minä olen.

Yllä bling ponchojen värivaihtoehtoja ja alla ihania bling tähtineuleita.

Hempeiden värien lisäksi löytyi mustaa. Näissä nahkasomisteisissa housuissa ja bling-pantteri kuosisessa puserossa ei taatusti jää huomaamatta.

Blingiä, pantteria ja nahkasomisteita.

Olen huomannut, että mustakin kevenee kummasti, kun siihen lisätään esimerkiksi pitsiä, kimallusta tai jos pinta vaikkapa hieman kiiltää.

Neuletakin kuvio tuo mieleeni miljoonakaupungin valot. Jykeviä saapikkaita taas pehmentää ihanasti varren yllättävä pitsi. Kauppiaan päällä oleva musta nahkamaisesta materiaalista valmistettu jakku vetoketjusomisteineen oli yksinkertaisesti kaunis.

Blingiä, pitsiä ja vetoketjusomisteita.

Ja vielä lisää blingiä! Tuo laukku on taas sitä ”pakko saada”-osastoa. En voi luvata että pystyn vastustamaan sitä. Pariisista oli myös tullut hurjan paljon kauniita huiveja, ihanilla erilaisilla kuoseilla, blingillä varustettuna tai ilman. Niistä ja näistä Chanel-vaikutteisista tikkitakeista saakin herkullisia yhdistelmiä. Suosittelen kokeilemaan!

Eat glitter for breakfast and shine all day!

Blingiä ja Chanel-vaikutteita.

 

 

Minä rakastan kynttilöitä!

Nyt kun syksyn illat on jo pimenneet, saa taas polttaa kynttilöitä. Ihania ihania kynttilöitä, isoja ja pieniä, monenlaisissa kipoissa ja kupeissa, lyhdyissä ja rykelmissä. Harva se viikonloppu meidän kotona palaa kolmisenkymmentä kynttilää illassa.

 

Olohuoneessamme ei juuri käytetä kattovaloja, sillä rakastan hämyistä tunnelmaa, jonka kynttilät luovat. Usein istuskelenkin sohvalla ja vain ihastelen kynttilämertani.

Tykkään myös kovasti rakennella asetelmia kynttilöistä ja kaikenlaisista tyyliin sopivista tavaroista, kuten kivistä, oksista ja mistä milloinkin.

 

Yhtenä päivänä tuhlasin aikaani Sokoksen ja Carlsonin sisustusosastoilla. Ja mitäpä muuta katselinkaan, kuin lyhtyjä, kynttiläkippoja ja kynttilöitä.  Raaskisikohan sitä luopua joistain vanhoista, jotta voisi hankkia uusia… Katsokaa miten nättejä juttuja löysin!

Tässä yllä Sokoksen tarjontaa. Huomioni vangitsivat ensimmäiseksi kivat peilipintaiset tuikkukipot ja tarjottimet (vas. yläkulma). Paljon on myös metallinhohtovärejä, muodikasta kuparia, ruusukultaa ja hopeaa. Aivan ihania minusta olivat nuo kivien näköiset kynttilät, mutta raaskisikohan niitä kuitenkaan polttaa?! Myös perinteistä rouheampaa maalaisromantiikkaa löytyy.

Nämä taas löytyivät Carlsonilta. Tarjolla on lyhtyjä ihan joka koossa ja muodossa. Tuo pyöreä lyhty on mielestäni jotenkin sympaattinen (vas. alakulma). Metallinhohtovärejä, niin lyhdyissä kuin kynttilöissäkin, on paljon myös Carlsonin hyllyillä.

Pariisin tuulia, osa 1

– Kaupallinen yhteistyö / Muoti Pia –

Ystäväni Kauppias kävi pari viikkoa sitten Pariisissa hankintamatkalla. Aiemmin tällä viikolla saapuivat ensimmäiset paketit ja eilen ehdin viimein niitä ihastelemaan.

 

Kylläpä olikin tullut kauniita yläosia. Ihania värejä, blingiä siellä täällä ja tyyliltään jälleen jotain vähän erilaista. Voi olisinpa voinut ottaa kaikki!

 

Myös muutamia tunikoita ja mekkoja oli saapunut. Niitä en valitettavasti tällä kertaa ehtinyt kokeilla, joten on ehdottomasti palattava takaisin.

On kuitenkin syytä pitää kiirettä, sillä näitä tuotteita ei ole montaa kappaletta, osaa vain yksi.

Kaikeksi onneksi lisää Pariisin paketteja on vielä tulossa, joten tulemme palaamaan Pariisin tuulahduksiin… 🙂

Iloinen yllätys Aarikalta

Mielikuvani Aarikan tuotteista on ollut nostalginen ja 80-luvun makuinen. Muistan  lapsuudestani, että äidillä oli paljon Aarikan koruja. Hipelsin niitä aina tilaisuuden tullen ja vähän isompana taisin saada jotain niistä lainatakin. Korut olivat isoja, muhkeita ja voimakkaan värisiä.

Äidin kaapeista löytyneitä Aarikan koruja 80-90 -luvun vaihteesta.

Kun rupesin asiaa pohtimaan, niin seuraava muistijälki Aarikan tuotteista onkin sitten 90-luvun lopulta. Allu Ankka tuotteet olivat silloin pop! Työskentelin tuolloin sisustuskaupassa, jossa oli Alluja myynnissä. Taisinpa muutamaan minäkin tuhlata palkkarahojani. Sen jälkeen en  juuri ole Aarikan tuotteisiin huomiota kiinnittänyt.

Muistatteko Allu Ankan? Kuva Aarikan www-sivuilta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kunnes eräänä päivänä kirjaimellisesti törmäsin Aarikan korutelineeseen. Syksyn 2017 korut ovat vaaleita, kevyitä, hauskoja ja harmonisia. Olisin voinut siltä istumalta ostaa niitä useamman. ”Tahtoo saada” olotilan herätti välittömästi ainakin Lupiini-kaulakoru. Myös sisustustuotteisiin oli tullut mukavaa tuulahdusta 2010-luvulta. Aivan ihana on minusta esimerkiksi tuo Pouta-sarja.

Voi että, joko voi kirjoittaa joulupukille?!

Syksyn 2017 koruvalikoimaa.
Lupiini-kaulakoru, omenankukka. Kuva Aarikan www-sivuilta.
Pouta-sarja. Kuva Aarikan www-sivuilta.

Herkuttelijan paratiisi – Kahvila Kaneli

Kuopion torin laidalla on herkuttelijan paratiisi, Kahvila Kaneli. Siellä on tarjolla itse tehtyjä makeita ja suolaisia herkkuja, erilaisia kahveja ja teetä, sekä keitto-, piiras- ja salaattilounaita. Heillä on myös tilaus- ja juhlapalvelu.

Itse olen salaattilounaan suurin (?) fani ja käynkin syömässä sen useasti viikossa. Väitän, että Kanelista saa Kuopion parhaat salaatit.

Herkkua on siellä monenlaista!

Tarjoilut ovat omaa luokkaansa, mutta niin on sisustuskin. Kahvila on sisustettu lattiasta kattoon vanhoilla huonekaluilla ja tavaroilla. Katsomisen ja tutkimisen arvoista on niin paljon, ettei kaikkea millään ehdi huomata ensimmäisellä käynnillään. Eikä parilla seuraavallakaan. Aina sieltä yleensä löytää jonkun kivan uuden yksityiskohdan. 🙂 Niin kaunista!

Ihania yksityiskohtia on loputtomasti.
Jokainen pöytäryhmä on erilainen.

Suosittelen siis täydestä sydämestäni Kahvila Kanelia. Sieltä saa täyden vatsan ja hyvän mielen.

p.s. Tuo päärynäsuklaapiiras on suussa sulavaa… 🙂

Kaneli sijaitsee Kauppakadulla.

Jotain kulunutta, kimaltavaa ja tuunattua…

Minusta ajan patinoimat, enemmän tai vähemmät kuluneet tavarat ja huonekalut ovat usein tosi nättejä. Niillä saa kivasti särmää vaikkapa esimerkiksi meidän muuten melko pitkälti Ikean tuotteilla sisustettuun kotiin.

Usein niillä tavaroilla on joku tarina, joka kasvattaa niiden ”persoonaa”. Esimerkkinä meiltä löytyvä entinen räjähdelaatikko, nykyinen sohvapöytä. Laatikossa on aikoinaan kuljetettu dynamiittia, kun tehtiin tietä mieheni isän kotipaikalle Nilsiään. Mieheni muistaa lapsena istuskelleensa tuvassa samaisen laatikon päällä, silloin laatikko toimi uunin sytykkeiden säilytyspaikkana. Ja pari kesää sitten laatikosta tuli meille sohvapöytä. Laatikko naulattiin umpeen ja päälle tilasin lasilevyn.

Vanhasta räjähdelaatikosta sohvapöydäksi.

Toinen aarteeni on mummini vanha kapiokirstu. Se on tehty vuonna 1947. Sain sen aikoinaan mummilta  ihasteltuani sitä mökillä useina kesinä. Jossain vaiheessa mietin, että olisin entisöinyt sen (asiantuntijalla), mutta tulin onneksi toisiin aatoksiin. Se on kaunis juuri tuollaisena, kuluneena ja rapistuneena.

Mummin kapiokirstu.

 

Koska kaikki ei voi olla pelkkää Ikeaa ja vanhaa kulunutta, täytyy mielestäni lisätä mukaan vähän blingblingiä ja tuunattua. 🙂

Etsin pitkään jonkinlaista blingbling verhoa, kunnes se käveli vastaani eräässä sisustuskaupassa. Ensin se roikkui meillä ikkunassa, mutta muutettuamme se löysi paikkansa portaiden yläpäästä ns. tilanjakajana. Kaverinaan sillä on Ikean lipaston päällä tarjotin, johon olen laittanut tuunattuja käpyjä, kiviä, ”timantteja”, vanhan ruosteisen avaimen ja  tuommoisen oksapalleroisen. Vähän siis kaikkea sekaisin.

Lisää jotain vanhaa kodistamme löytyy mm. kiikun ja matkalaukun muodossa. Kiikku on myöskin peräisin mieheni isän kotipaikalta. Se on verhoiltu uudestaan muutama vuosi sitten, alkuperäinen tekonahka oli myös punaista. Matkalaukun ostin työkaveriltani ja se on minusta kertakaikkisen ihana.

Blingblingiä, vanha kiikku ja matkalaukku.

Olohuoneen kolmas seinämä onkin ehkä mielestäni parhaiten onnistunut sekoitukseni kulunutta, kimaltavaa, tuunattua, eri tekstuureja ja erilaisia valoja. Tiiliseinän karkea pinta yhdistettynä puhtaan- ja kuluneen valkoiseen on itseasiassa aika raikas. Peili tuo mukavasti luonnonvaloa ja mausteena sitten noita muita jo lueteltuja… Sivupöydällä onkin vuoden aikojen mukaan vaihtuva lajitelma kaikkea, tässä siis vielä kesä-asussa.

Olohuone.

Ostin rautakaupasta näitä vanhoja peruna tms. laatikoita, koska halusin tehdä niistä hyllyt saunan pukuhuoneeseen. Koska laatikot olivat vähän turhan syviä, niistä sahattiin ylin kerros pois. Näin saatiinkin sitten hyllyt kahteen paikkaan, pukuhuoneeseen ja parvekkeelle.

Yhdestä laatikosta kahdeksi hyllyksi.

Ainahan tavaralle ei tarvitse tehdä mitään, se on juuri täydellinen sellaisenaan. Tämä sähkökaapelikela toimii pöytänä terassilla. Tarpeen mukaan se saattaa saada tuunausta tulevina kesinä. Saa nähdä!

Kaapelikelapöytä.

Tuntuvia kuvia

Olen aika koukussa Pinterestiin. Sieltä löytyy vaikka mitä silmäkarkkia tällaiselle visualistille ja kauneuden bongaajalle. Minun mielestäni kuva usein kertoo fiilikset paremmin kuin mitkään sanat.

Viime kevät talvella tallensin Pinterestistä kuvia joiden aihetta en rajannut sen kummemmin. Riitti kun kuva TUNTUI minusta hyvältä.

Nyt kun katson niitä kuvia, huomaan että haluan kuvata samanlaisia. Ainakin aurinkoisina syyspäivinä sekä syyslomareissulla ryhdyn varmasti siis kuvaushommiin…

Alla muutamia Pinterestin kuvia teidänkin iloksenne, toivottavasti ne tuntuvat hyvältä 🙂

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Syksyn muotituulia

– Kaupallinen yhteistyö / Muoti Pia –

Kävin Kuopion keskustassa sijaitsevassa lemppari vaatekaupassani, Muoti Piassa nuuskimassa syksyn tuulia.

Sattui lämmin päivä ja juttelinkin kauppiaan kanssa, miten molemmat odotamme ilmojen viilenemistä, jotta pääsee taas pukeutumaan ”oikeasti”. Jakut ja huivit kun ovat merkittävä osa omaa pukeutumistani, kivoista kengistä ja koruista puhumattakaan… 🙂 Tässä siis kuvamaistiaisia syksyn muodin suosikeistani.

Alla oleva kokonaisuus miellytti mukavuutensa ja etenkin särmänsä vuoksi. Vaikka en yleensä ole koko mustan ystävä, niin tästä tykkäsin kovasti. Erivärisillä huiveilla ilmettä saa muutettua helposti.

Robellin ihanat ruutuhousut ja Bohemen hauska tunika.
Huivien väriloistoa!

Syksylläkin voi pukea pinkkiä! Huivi yhdistää paidan ja jakun loistavasti ja se onkin juuri se piste iin päällä.

Mekstonen toppi ja Ze-Ze:n jakku.

Kukkakuviot pitävät pintansa myös syksyn tullen.

Imitz:n kukkapaita vaikka farkkutytölle.

Tämä musta Bohemen nahkarotsi on kyllä huikea. Siinä on yhdistetty nahkaa, tekoturkista ja glitteriä… siis OMG. 🙂

Bohemen räyheä rotsi on ihan IIK!

Muoti Piasta saa myös kenkiä, laukkuja sekä koruja, eivätkä ne ole ihan tusinatavaraa. Tunnustan olevani kenkäfriikki ja etsinkin usein jotain massasta poikkeavaa. Tässä niitä on tarjolla!

Herkkuja kenkäfriikeille!
Pikkujouluihin?
Monikäyttöinen pikkulaukku, joka on ehkä aivan pakko hakea itselle…
Ihanat sulka- ja tupsukorut ovat trendikkäitä myös tulevana syksynä.

Kaunis kesä

Lopuillaan oleva kesä ei kelien puolesta ollut kovin huikea, mutta kaikenlaista kaunista osui kuitenkin silmään. Tässäpä muutama kuva kauniista kesästäni.

 

Olemme jo vuosia ihastelleet ilta auringon maalaamaa maisemaa kesämökin saunan ikkunasta.  Siitä onkin sitten tullut joka vuotinen perinne, aina pitää ottaa kuva ”saunan ikkunasta”. Kaunista mielenrauhaa.

Saunan ikkuna.

Kesälomapäivä mökillä, pilvien leikkiä taivaalla.

Pilvien leikkiä.

Piipahdin kesälomalla myös lapsuuden kesämaisemissa, isovanhempieni mökillä.

Kauniisti ajan patinoima lapsuusajan rantasauna.

Pinkillä kuistilla pelattiin ukin ja serkkujen kanssa mm. korttia. Siellä on nyt tallessa aarteita menneiltä vuosilta.

Pinkin kuistin aarteita.

Tykkään sisustaa ja stailata. Parvekkeen ”Terapia lounge” rakennettiin jo viime kesäksi, mutta siellä on viihdytty todella hyvin myös tänä kesänä, satoi tai paistoi, etenkin kun satoi.. 🙂

Terapia lounge.

Kaunotar Alma, kohta 11-vuotias rottweilerimme rakastaa köllötellä pehmeissä paikoissa. Terapia loungen pedin lisäksi se saa nousta terassin sohvalle. Ja mikäpä siinä on viettää lokoisaa eläkeläisen elämää!

Alma The Great!

 

 

 

 

 

 

Kuka on Eeva?

Hei!

Olen vajaa neljäkymppinen nainen Itä-Suomesta. Perheeseeni kuuluu mieheni, kaksostyttäremme ja koiramme.

Nautin kauniista asioista. Intohimojani ovat mm. tyyli, vaatteet, kauneus, sisustus, stailaus, somistus, juhlien järjestäminen ja kauniiden asioiden bongaus.

Kauneutta on monenlaista. Eevan elämää kertoo kauniista asioista Eevan elämässä.

FB: https://www.facebook.com/eevanelamaa/

IG: https://www.instagram.com/p/BYsjKsHAM2E/